Arles on ranskalainen pikkukaupunki, jonka sijainti parikymmenminuuttisen junamatkan päässä Nîmesistä tekee siitä täydellisen päiväretkikohteen. Pian käy selväksi, että emme ole ainoita saman idean saaneita. Lukemattomia turistijoukkoja Arlesiin houkuttelee mies, joka on tunnettu auringonkukista ja korvastaan.

Alankomaalainen taiteilija Vincent Van Gogh muutti Arlesiin vuonna 1888 35-vuotiaana vietettyään sitä ennen pari vuotta Pariisissa. Hän vaikuttui voimakkaasti Arlesin auringosta, jonka sanoi myös tekevän hänet hulluksi. Täällä hänen taiteensa kasvoi uudelle tasolle ja täällä syntyivät hänen arvostetuimmat teoksensa. Elinaikanaan hän oli taiteilijana tuntematon ja kaupungin asukkaiden hyljeksimä, mutta ironisinta lienee, että nimen omaan järkkyneen mieleen tuottama väkevä ja vimmainen taide on lopulta nostanut hänet kuuluisuuteen. Siihen minäkin rakastuin jo teini-ikäisenä.

Arlesin kaupunki ottaa suuresta nimestään kaiken irti. Museon ja kulttuurikeskuksen lisäksi kaupungista löytyy kymmenen opastettua paikkaa, joissa voi vierailla kymmenessä Van Goghin mestariteoksessa. On suorastaan maagista nähdä paikkoja, jotka ovat jo valmiiksi tuttuja tunteita puhuttelevan taiteen kautta.

Keltainen talo kuvaa Van Goghin kotitaloa, joka näkyy maalauksessa etummaisena. Hän oli vuokrannut siitä ateljeehuoneen ja makuuhuoneen. Talo sijaitsi aukion laidalla lähellä rautatieasemaa. Se vaurioitui pahoin toisessa maailmansodassa ja myöhemmin purettiin. Maalauksessa keltaisen talon takana oleva korkeampi talo on edelleen olemassa.

Sairaalan puutarhan Van Gogh maalasi oltuaan itse potilaana sairaalassa. Kortteli on ulospäin hyvin suljettu, kuin vankila, mikä kuvaa hyvin 1800-luvun lopun suhtautumista mielenterveyden häiriöihin. Sisälleen se kätkee kuitenkin rauhoittavan puutarhan. Nykyisin sairaalarakennus toimii Vincent Van Goghin kulttuurikeskuksena. Rauhoittavan puutarhan ovat vallanneet kaltaisemme rauhattomat turistit, jotka haluavat ottaa valokuvan ja siirtyä sitten seuraavaan nähtävyyteen.

Öinen katukahvila on yksi Van Goghin ikonisimmista teoksista. Se kuvaa Place du Forum -aukion laidalla sijaitsevaa kahvilaa. Tuolloin aukio oli syrjäinen ja hiljainen. Nyt aukio on täynnä kahviloita, ravintoloita ja baareja sekä niissä istuvia äänekkäitä turisteja. Jokainen kuppila yrittää jollain tapaa väittää olevansa juuri teoksen öinen katukahvila. Ironista lienee kuitenkin se, että alkuperäinen kahvila on toiminut lähes meidän päiviimme asti, kunnes sulkeutui muutama vuosi sitten. Se onkin nykyisin aukion ainut kahvila, jossa ei ole turisteja.

Vincent Van Goghin aika Arlesissa kesti vain vähän yli vuoden päivät. Tuon jälkeen hänet sijoitettiin mielisairaalaan lähelle Pariisia, jossa hänen veljensä Theo asui. Pian Vincent päätti poistua keskuudestamme. Voi ehkä sanoa, että Arles tappoi Vincentin, mutta Van Gogh elää täällä edelleen.