Makedonialainen identiteettikriisi

Makedonia tuntuu kärsivän jonkinlaisesta identiteettikriisistä. Kansallisidentiteetti on kaiken kaikkiaan hyvin nuori, esimerkiksi kirjakieli kehitettiin vasta 1950-luvulla, eikä näillä slaaviparoilla ole nimestään huolimatta mitään tekemistä antiikin Kreikan Makedonian kanssa. Serbinationalistien mielestä makedonialaiset ovat serbejä, bulgarialaisten mielestä bulgarialaisia. Kreikkalaisten mielestä makedonialaiset saavat olla ihan mitä tahansa, paitsi eivät tietenkään makedonialaisia.

Pääkaupunki Skopjessa kansakunnalle rakennetaan uutta historiaa, sananmukaisesti. Kaupunki raunioitui pahoin maanjäristyksessä 1960-luvulla ja joidenkin mielestä kommunistit viimeistelivät tuhon rakentamalla kaupungin uudelleen. Itsenäisessä Makedoniassa ei totinen ja yksioikoinen jugoarkkitehtuuri enää käynyt päinsä, vaan harmaiden hallinto- ja toimistokortteleiden julkisivut on uudistettu hämmentävän yliampuvalla tyylillä, johon on yhdistelty varsin estottomalla tavalla antiikin, kansallisromantiikan ja modernismin aiheistoa. Kaupungin keskustaan on siroteltu hämmästyttävä määrä mahtipontisia patsaita, joiden patinassa näkyy selviä pensselin jälkiä. Niihin on kuvattu kaikki mahdolliset paikalliset merkkihenkilöt ja omien loputtua lisää on lainattu naapureilta albaaninunna Äiti Teresasta kreikkalaiseen sotapäällikköön Aleksanteri Suureen. Kaikki tämä on valaistu räikeästi ja valosaastetta pelkäämättä.

Oma suosikkini on Sivilisaatioiden silta, jonka alaosa edustaa modernismia ja yläosa kaikkia mahdollisia sitä edeltäneitä historian ajanjaksoja. Kävelysilta on luonnollisesti reunustettu patsailla ja valaisinrykelmillä. Sillan keskellä on, kyllä vain, suihkulähde.

Keskustan ulkopuolella levittyy toinen Skopje. Täälläkin rakennukset ovat monin paikoin uusia, mutta ne on rakennettu betonista ja halvoista tiilistä perinteistä tyyliä noudattaen. Useista rakennuksista puuttuu rappaus, mahdollisesti rahanpuutteen vuoksi. Elämä levittyy kaduille: pitkin jalkakäytäviä levittyvällä torilla on myynnissä vieri vieressä räikeitä muoviämpäreitä, halpoja kenkiä, värikkäitä juhlavaatteita, käytettyjä kaasuliesiä, kultakoruja, hieman lisää räikeitä muoviämpäreitä, ja niin edelleen. Huivipäiset mummot lakaisevat kotiportaita, tarjoilija kuljettaa tarjottimella piripintaan täytettyjä kahvikuppeja polkupyörällä ajaen, koirat ja kanat kurkkivat aitojen raoista. Elämä kulkee pitkin omia tuttuja polkujaan täysin piittaamatta johtajien itselleen rakentamista pilvilinnoista.

IMG_5990IMG_5901

IMG_5904
Sivilisaatioiden silta ja Makedonian arkeologinen museo.
IMG_5917
”Sipaisepa tuohon vielä vähän.”
IMG_5919
Aleksanteri Suuri, ties kuinka mones.

IMG_5936

IMG_5933
Työmaa-aidan takaa nousee uusi uljas kansakunta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s