Uudenkaupungin rauha

Sovimme, että auto starttaa juhannuspäivänä puoliltapäivin. Auto starttasi klo 11.59. Pöllöjen uusi matka alkaa!

Turun moottoritie on tuttu, ajan sitä usein. Päätimme kuitenkin pysähtyä Lahnajärvellä. Siellä heräsi lapsuuden muistot ajalta, jolloin autoilun jännittävimpiä hetkiä oli etsiä pilvistä erilaisia muotoja tai lastata laivaa kaikenlaisilla asioilla.

Kapeita, asfaltin peittämiä teitä pitkin Suomi on muodostunut jännittäväksi paikaksi. Entiset maantiet, joita moottoriteiden mitäänsanomattomat maisemat vain tylsästi sivuavat, herättävät uusia ja vanhoja muistoja. Samaan aikaan pienemmät tiet puhuttelevat joka mäessään ja mutkassaan.

Pienien, metsäsaarekkeiden ja peltoaukeuden reunustamien teiden päätyttyä saavuimme kaupunkiin, jonka ensimmäinen nimi oli Kalainen. Mutta ollakseen uusi kaupunki, sai se nimekseen Uusikaupunki.

Pääkaupungin kiireen, metroasemien äänekkyyden, kirskuvien raitioteiden, loputtomien linja-autojen, kotikadun ylimielisten ihmisten ja oman vierauden tuntemisen jälkeen Uusikaupunki oli hiljainen, rauhallinen.

Löydätkö sen kaupungin? Me löysimme.

Kävellen tyhjiä katuja.

Katsoen vähän hitaammin asioita, joita hitaasti pitääkin katsoa.

Kuunnellen vähän tarkemmin hiljaisia ääniä.

Katsomalla vähän enemmän paikkoja, joita et muuten katsoisi.

Olemalla rauhassa.

Uudenkaupungin rauhassa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Uudenkaupungin rauha

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s