Lauantaina 26. huhtikuuta 1986 oli Tšernobylin ydinvoimalassa päätetty tavanomaisen vuosihuoltoseisokin yhteydessä tehdä epävakaaksi tunnetulla reaktorityypillä uhkarohkea koe, jossa reaktori ajettiin turvallisuusmääräysten vastaisesti ääritilaan. Tuloksena oli tähänastisen historian vakavin ydinvoimaonnettomuus, jonka seurauksena läheiset Prypjatin ja Tšernobylin kaupungit sekä lukuisat pienemmät kylät evakuoitiin. Useampien vaiheiden myötä alueesta on tullut ydinjätteen välivarastointipaikka, jota edelleen tarkkaillaan ja vartioidaan ja jonka alueella työskentelee satoja ihmisiä. Paikka on nykyisin myös suosittu turistiretkien kohde.

Mikä järkyttävintä, ihmiskunnan onni lienee ollut se, ettei yksittäinen ihmishenki ollut Neuvostoliitossa kovinkaan mittavassa arvossa. Oletettavasti vain siksi laajemmat tuhot pystyttiin välttämään ja räjähtäneen reaktorin jäänteet sulkemaan sarkofagiin tarpeeksi ripeästi sellaisissa olosuhteissa, joissa yksinkertaisetkin robotit lakkasivat toimimasta liian voimakkaan säteilyn vuoksi.

Sittemmin säteilyarvot ovat laskeneet lähes luonnolliselle tasolle. Henkilökohtainen säteilymittarini antoi 11-tuntisen ekskursion päätteeksi säteilyannokseksi 0,003 mSv (milli-Sievertiä), joka vastaa kutakuinkin vuorokauden oleskelua suomalaisella radon-alueella tai tunnin pituista lentomatkaa. Lievä säteilysairaus aiheutuu vuorokauden aikana saadusta noin 1000 mSv säteilyannoksesta. Yli 6000 mSv annos johtaa lopulta kuolemaan.

Räjähdyksen jälkeisten korjaustöiden alueella säteilyn voimakkuus oli pahimmillaan yli 100000 mSv tunnissa.

Hylätty kylä Zalissja

 

Kopatšin päiväkoti

Neuvostoliiton salainen tutka-asema Duga-1

Aavekaupunki Prypjat

Ydinvoimala