Matka Laosin Vientianesta Thaimaan puolelle Nong Khaihin ei ole järin pitkä, käytännössä ainoastaan lyhyt bussimatka Mekong-joen ylittävää ystävyyden siltaa pitkin. Ajallisesti lyhyyttä ei kuitenkaan voi kehua, suurin osa matkasta kului jonottamalla erilaisiin rajaseremoniallisuuksiin. Myös henkisesti siirryimme kauas: köyhän kommunistimaan pääkaupungista länsimaisten keihäsmatkalaisten unelmien lomakohteen koilliseen periferiaan.

Olkoonkin, että Nong Khai on syrjäinen pikkukaupunki syrjäisessä Isanin maakunnassa, jonne Thaimaan-matkaajien reitit harvemmin eksyvät, niin kaupungissa elää kummallinen legenda, joka ansaitsee tulla kerrotuksi. Kaakkois-Aasian myyttisessä Mekong-joessa asuu paikallisen tarinan mukaan lohikäärme Phaya Naga. Pimeällä se syöksee kidastaan tulipalloja, jotka nousevat kaupungin kohdalla ilmaan äänettömästi hehkuen. Erityisen paljon niitä voi nähdä loppusyksyn buddhalaisten juhlien aikaan. Tämä todistaa Phaya Nagan jumalallisista voimista. Toisen teorian mukaan paikalliset sotilaat on valjastettu ampumaan tulipalloja ilmaan houkutellakseen alueelle enemmän matkailijoita. Niin tai näin, nyt alkuvuodesta lohikäärmeellä (tai sotilailla) vaikuttaisi olevan parempaa tekemistä kuin vähien turistien viihdyttäminen.

Nong Khaissa tutustuimme myös paikalliseen Aliin, joka pitää kahden pöydän kokoista baaria kaupungin rantakadun varrella. Olimme tiistaina alkuillasta hänen ainoat asiakkaansa, joten hänellä oli aikaa jutella. Baarin lisäksi pitkätukkainen ja viiksekäs Ali omistaa kitaran ja Harley Davidsonin. Kerran vuodessa hän ajaa moottoripyörällään Saksaan tapaamaan ystäväänsä. Alilla on ystävä myös Nong Khaissa, luppakorvainen kulkukoira Kevin. Kevin käy Alin baarissa juomassa ja nukkumassa, kuten muutkin asiakkaat. Myöhemmin Alin kiharahiuksinen tyttöystävä saapui paikalle nauraen kovaäänistä naurua. Alin paidassa oli lohikäärmeen kuva. Pimeänä virtaavaa jokea katsellessa ei voinut välttyä ajatukselta, että ehkä Ali onkin Nong Khain myyttinen lohikäärme.