Punainen tori ja muovinen diktaattori

Vuonna 2012 pöllöt matkustivat kolmen kuukauden ajan Trans-Siperian rautatiellä. Pidimme matkan aikana pöllöin koristeltua matkapäiväkirjaa, joka oikeastaan oli tämän blogin muinainen edeltäjä. Blogi on nyt täyttänyt vuoden, minkä kunniaksi julkaisen päiväkirjan kirjoitukset samoina päivinä, kuin ne alun perin on kirjoitettu. Miltä näytti Suuren ja Mahtavan pääkaupungissa?

Perjantaina 3.8. brunssilla Arbatilla

Kolmas päivä Moskovassa aluillaan. Tämä on omituinen, jollain tapaa häiriintynyt kaupunki. Jos Pietari oli kovin tsaarillinen ja mahtipontinen, niin täällä sen sijaan riittää Neuvostoliittoa niin kauas kuin katse suinkin kantaa.

Punainen tori on mahtava, sekä tunnelmaltaan että kooltaan. Paikka on entuudestaan jo ensikertalaiselle tuttu, olo on kuin olisi astunut uutislähetykseen. Ultra Bran ”lilliputti-ihmisten jono kiemurtelee kohti mausoleumia” ei suinkaan ole vain tyhjä mielikuva. Ensin jonotat aikasi, että ylipäätään pääset edes torille. Heti perään jonotat ensin tavaransäilytykseen, sitten turvatarkastukseen ja lopulta sisään itse mausoleumiin. Mausoleumissa käynnin jälkeen jonotat ulos turvatarkastetulta alueelta ja samalla koko torilta, jonka jälkeen jonotat takaisin torille, jotta pääset jonottamaan noutaaksesi tavarat säilytyksestä. Tämän jälkeen jonotat uudelleen pois torilta. Aikaa kuluu puolisentoista tuntia, jonka aikana näet vitriiniin sullottua muovi-Leniniä noin viidentoista sekunnin ajan. Alunperin vitriinissä on ollut se ihan aito ja alkuperäinen Lenin, mutta mätänevät osat on pala kerrallaan vaihdettu muovista tai vahasta tehdyiksi, ja niin loputkin mahdolliset inhimillisyyden rippeet ovat lähes kokonaan kaikonneet kuolleen diktaattorin maallisesta olemuksesta. Stalin-parka sen sijaan on joutunut tyytymään paikkaan Kremlin muurissa tavallisten kuolevaisten joukossa. Samasta joukosta löytyy myös Otto Wille Kuusinen ja tietysti moni muukin.

Neuvostokansojen saavutusten näyttelyalueella saavutuksiaan ovat omissa paviljongeissaan joskus esitelleet mm. valkovenäjän, armenian, uzbekistanin ja karjalan kansat. Monien muiden kansojen saavutukset loistivat poissaolollaan, ja itse asiassa kansojen ohella eri tieteenalojen paviljongit ovat kauan sitten täyttyneet nykyajan halpatuotantomaiden saavutuksilla eli huonolaatuisen krääsän myynnillä. Saavutus ehkä kuitenkin sekin.

Eilen vietettiin myös laskuvarjojääkärien päivää. Tunnelma oli pitkin kaupunkia sen verran villi ja vallaton, että tänään ei taideta laskuvarjoilla paljonkaan hyppelehtiä.

Vielä viikonloppu Moskovassa, sitten taas jatketaan matkaa!

Moskova 022Moskova 028Moskova 044Moskova 049Moskova 050Moskova 059Moskova 063Moskova 068Moskova 072Moskova 091

4 kommenttia artikkeliin ”Punainen tori ja muovinen diktaattori

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s