Euroopassa ei ole koskaan pelätty typeryyttä, mitä tulee valtionrajoihin, olipa kyseessä sitten vaikkapa kreivien monimutkaiset maakaupat, entiset tukikohdat tai muinaisen suurvallan rippeet, muutaman mainitakseni. Tällä kertaa asialla ovat olleet Espanja ja Ranska.

Konpantzia eli Fasaanisaari on vähäpätöinen saari Espanjan ja Ranskan rajajoessa keskellä Baskimaata. Fasaanisaarella ei asu ketään, ei edes fasaaneita, eikä sinne edes pääse kulkemaan ilman venettä. Ja miksipä pitäisikään, sillä saarella ei ole mitään, miksi kukaan täysjärkinen haluaisi sinne mennäkään.

Sen sijaan saarella on loistokas historia. Vuonna 1659 saarella allekirjoitettiin Espanjan ja Ranskan välinen Pyreneiden rauhansopimus, joka päätti kolmekymmenvuotisen sodan vihoittelut näiden maiden osalta. Samalla tultiin sopineeksi maiden välinen raja sellaiseksi, kuin se tänä päivänäkin on.

Samassa yhteydessä rauhanneuvottelijat päättivät suuressa viisaudessaan (tai sen puutteessa), että Fasaanisaari tulisi kuulumaan molemmille valtioille vuorotellen. Puolen vuoden välein Espanjan ja Ranskan tirehtöörivaltuuskunnat tapaavat saarella ja juhlallisin seremonioin luovuttavat sen vuorotellen toistensa hallintaan, kunnes sama toistetaan kuuden kuukauden päästä toiseen suuntaan.

Arvatenkin ääni väristen ja ylpeyden kyynel silmäkulmassa laaditun yhteisen julistuksen mukaan Fasaanisaaren hallintojärjestely symboloi Espanjan ja Ranskan ikuista rauhaa ja ystävyyttä. Niin tai näin, maat ovat olleet kaikenlaisilla tukkanuottasilla keskenään Pyreneiden rauhansopimuksen jälkeenkin, mutta rajajärjestely on pysynyt niistä ajoista lähtien samana, Fasaanisaarineen päivineen.