Takaisin Venäjällä: Ulan-Ude

Vuonna 2012 pöllöt matkustivat kolmen kuukauden ajan Siperian läpi. Pidimme matkan aikana pöllöin koristeltua matkapäiväkirjaa, joka oikeastaan oli tämän blogin esiaste. Blogin 1-vuotisen taipaleen kunniaksi julkaisen nyt päiväkirjan kirjoitukset samoina päivinä, kuin ne alun perin on kirjoitettu, joskin tälläkin kertaa ollaan tyylikkäästi päivän verran myöhässä.

Torstai 20.9. Ulan-Ude, Hotel Burjatia, klo 22:33

Takaisin Venäjällä! Junassa saatujen vain parituntisten unien jälkeen piti Venäjän-valloituksen toinen osa aloittaa eilen kunnon unilla. Kahdelta iltapäivällä heräsimme todellisuuteen: lämmin vesi poikki, kaupunki kuhisee metallinpaljastimia ja kaikki ruoka on edelleen läpikyllästetty ytimiään myöten erilaisilla rasvoilla. Kuitenkin kulttuuriero Mongoliaan verrattuna on niin suuri, että kaikesta huolimatta tunsi jollain hyvin omituisella tavalla tulleensa takaisin kotiin.

Ulan-Ude on Burjatian, Venäjän mongolivähemmistön kotitasavallan, pääkaupunki ja samalla myös yksi maan köyhimmistä alueista. Jonkinlainen slummi alkaa jo pääkadulta korttelin tai pari sivuun. Siitä huolimatta tunnelma on kuitenkin myötämielisen rento ja positiivisen ylpeä. Ero maan vauraimpaan kaupunkiin Tjumeniin on kuitenkin hämmästyttävä: täällä olo on jollain nukkavierulla tavalla huomattavasti onnellisempi.

Mongolia-viikon aikana pääsi näemmä unohtumaan myös Venäjän keskeisin tunnelma, omituisuus. Nyt se on palannut! Parhaat päivänsä 70-luvulla nähnyt Intourist-hotelli Burjatia on varsin erikoinen yhdistelmä jo kauan sitten rapistunutta luksusta ja epätoivoisen luovaa talousliberaalia mikroyrityskeskusta, johtuneeko se sitten turistien puutteesta vai siitä, etteivät paikalliset yritykset tarvitse hotellihuonetta suurempaa toimistotilaa. Kaupungissa on vietetty tänään Euraasian juhlaa, minkä johdosta Neuvostojen aukiolla esiintyi erilaisia hysteerisesti elehteleviä kansantanhuryhmiä alkaen Portugalista ja päätyen aina pohjoisen Evenkian poronnahka-asuiseen lapsilaumaan asti. Samalle aukiolle unohtunut maailman suurin Leninin pää näyttää kierosilmäiseltä ja hieman ehkä vihaiseltakin. Komeuden päätteeksi nautimme illallista jopa venäläisessä mittapuussa yliampuvan hienostelevassa ravintolassa, jonka pitkältä ruokalistalta kaikki muu oli loppunut paitsi paistettu omul-kala. Asiakkaita oli neljä: me ja kaksi virolaista.

Huomenna on matkamme 2/3-virstanpylväs. Lauantaina on edessä pitkä junamatka, joten juhlistamme sitä jo nyt. Koska muita vaihtoehtoja ei ole, juomme oluet hotellin baarissa.

Ulan-Ude 001Ulan-Ude 021Ulan-Ude 028Ulan-Ude 035Ulan-Ude 010Ulan-Ude 013Ulan-Ude 039Ulan-Ude 041Ulan-Ude 048

Yksi kommentti artikkeliin ”Takaisin Venäjällä: Ulan-Ude

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s